Avoin kirje HKL:n toimitusjohtajalle Ville Lehmuskoskelle.
Myöhään perjantai-iltana 6.5.2016 Helsingistä Mellunmäkeen kulkeneen metron näyttötauluun ilmestyi ”OISPA KALJAA” –teksti. Teksti tuskin oli kosmoksen tapa kertoa, mitä valtaosa suomalaisista perjantai-iltana mielessään ajattelee, vaan todennäköisimmin se oli työvuoronsa loppua odottelevan metrokuskin onnahtanut yritys luoda suhde kanssamatkustajiinsa.
Osaa tekstin huomanneista matkustajista juttu varmasti nauratti, osalle teksti oli aivan samantekevä ja joku varmaan saattoi myös närkästyä tekstistä. Ennen kännykkäkameroiden aikakautta tuosta tekstistä olisi tuskin noussut minkäänlaista haloota. Metrokuskin epäonneksi, joku ehti kuitenkin ikuistamaan tuon tekstin kamerakännykällään ja lähettämään otoksensa lehteen, tällä kertaa Helsingin Sanomiin.
Aina ei voi onnistua
Helsingin Sanomat otti lauantaina teihin yhteyttä ja tätä kautta saitte asian tietoonne. Reaktionne oli mielestäni oikeutettu ja hallittu. Totesitte Helsingin Sanomille: ”Tuollainen kaljajuttu ei missään nimessä tule kysymykseen. Alkoholin, muiden päihteiden, rasismin ja ynnä muiden kanssa meillä on ehdoton nollatoleranssi.” Se on hyvin todettu. Haastattelussa kerrotte myös, että ette vielä tiedä millaisia seuraamuksia tempaukseen osallistuneelle työntekijälle tai työntekijöille seuraa.
”Oispa kaljaa” –teksti on tyhmä, eikä se kuulu metro näyttöön, siitä ei ole epäilystäkään. Haluamme kuitenkin palauttaa mieliinne joulukuun alkupäivät vuonna 2012, jolloin Helsingin metron asetinlaitteet vaihdettiin. Vaihdoksesta seurasi pienimuotoinen liikennekaaos. Tuolloin osa metrokuskeista päätyi viihdyttämään jumissa olleita matkustajia vitsailemalla tapahtuneesta. Liikennekaaos päätyi itsensä likoon laittaneiden metrokuskien ansiosta HKL:n kaikkien aikojen suurimpaan positiivisten palautteiden vyöryyn (katso Hesarin uutinen aiheesta).
Porkkanalla, ei kepillä
Tuolloin HKL toimi viisaasti ja päätti julkisesti palkita vitsailuun intoutuneet kuskinsa. Palkitsemalla vitsailusta HKL viestitti, että vitsailu, hyvä asiakaspalvelu ja asiakkaiden positiivinen yllättäminen kuuluvat osaksi HKL:n yrityskulttuuria.
Vuoden 2016 toukokuun kaljanhimoinen metrokuski on voinut toimia vilpittömällä mielellä. Tuntematta sen tarkemmin metrokuskien työtä kuvittelen, että metrojunan nupissa saattaa joskus tuntua yksinäiseltä, etenkin kun on viettänyt koko kauniin ja kuuman kevätpäivän juhlamielistä kansaa kyydittäen. Voi olla, että Metrokuski-Artsi (nimi arvattu) on vain työvuoronsa viimeisellä hetkellä halunnut luoda yhteyden ulkomaailmaan, hieman irrotella.
Tai sitten Artsi on totaalisen tyytymätön työhönsä. Työ on saattanut tuntua Artsista tylsältä ja ahdistavalta jo pitkään. Artsin perjantai oli ollut pitkä ja lauantaina odotti taas uusi ahdistava työpäivä, kaverien grillatessa toista päivää putkeen. Artsi päätti tehdä jotain ja ”Oispa kaljaa” –teksi saattoi olla Artsin hätähuuto: jospa joku huomaisi ja antaisi potkut, itse kun ei uskalla tehdä aloitetta ja lähteä.
Jos kyse on jälkimmäisestä tapauksesta, kehotan antamaan Artsille vakavan huomautuksen ja siirtämään hänet uusiin töihin tai hänen niin halutessaan ulos organisaatiosta. Jos kyse on vilpittömästä halusta ottaa yhteyttä ulkomaailmaan ja hieman vitsailla, kuten HKL:ssä aikaisemminkin on ollut tapana, suosittelen Artsin puhuttelua, ilman sen ihmeempiä muita henkilökohtaisia seuraamuksia Artsille.
Organisaation rajoille kirkastusta
Koska asia on nyt julkinen, tulee se käsitellä organisaation kanssa avoimesti ja vähintään yhtä huolella kuin Artsin kanssa, riippumatta siitä mikä oli Artsin motivaatio tempaukselleen. Organisaatiolle on ensiarvoisen tärkeä kertoa, toivotaanko sen työntekijöiltä irrottelua ja yllätyksellisyyttä arjessa ja jos toivotaan niin millaisissa tapauksissa. On myös yhtä tärkeää kertoa missä menee irroittelun raja, missä ei vitsailla ja millä ei vitsailla.
Nähkää vaivaa selvittääksenne Artsin oikeat motivaatiot, olkaa hänelle oikeudenmukaisia, mutta riittävän ankaria. Käsitelkää asia avoimesti organisaation kanssa, mutta älkää missään nimessä antako yhden ylilyönnin heittää romukoppaan sitä hyvää, mitä yrityskulttuurillenne teitte joulukuussa 2012.
Rohkaiskaa työntekijöitänne olemaan aitoja ihmisiä myös jatkossa, sillä sellaisia ovat myös asiakkaanne. Ihmisten kohdatessa toisensa aidosti, syntyy upeita asioita ja tarinoita: Sellaisia jotka rakentavat hienoja kaupunkeja, kuten Helsinki.
Helsingissä 10.5.2016
Panu Luukka
yrityskulttuurimuotoilja
Leidenschaft Oy
Päivitys 10.5. klo 14.10
HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski oli julkaissut maanantaina 9.5. sisäisen tiedotteen ”Oispa kaljaa” -episodiin liittyen. Tänään iltapäivällä se löysi tiensä myös HKL:n virallisille nettisivuille. Hyvä niin.
Lehmuskosken tiedote on erinomainen. Lehmuskoski päättää viestinsä näin:
Huumori on tärkeä asia niin matkustajien kuin henkilökuntamme hyvinvoinnille. Huumori kuuluu elämään HKL:llä jatkossakin! Valitaan kuitenkin huumorin tavat ja muodot niin, etteivät ne loukkaa ketään. Pidetään siis pilke silmäkulmassa – mutta vastuullisesti.
Kippis sille!
ps. Minusta tämä nettiosoite, on myös aika hauska: http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/hkl/oispa-kaljaa
Päivitys 12.5.
Ilta-Sanomat tietää kertoa seuraavaa:
”HKL:n liikennöinti-yksikön johtaja Arttu Kuukankorpi kertoo tiistaina, että metron kuljettajan kanssa on nyt keskusteltu.
– Hän oli kovin pahoillaan tapahtuneesta, joten puhuttelu riitti seuraamukseksi, Kuukankorpi sanoo Ilta-Sanomille.
Hyvin hoidettu HKL. Tästä on hyvä jatkaa.
Lue myös, miten Leidenschaft määrittää yrityskulttuurin.