Nopealla ja hitaalla ajattelulla kohti tavoitekulttuuria

Vuonna 2002 Daniel Kahneman sai taloustieteen Nobelin (Sveriges Riksbankin palkinnon taloustieteessä) tutkimuksista, jotka yhdistivät psykologian ja taloustieteen. Kirjassaan “Ajattelu, nopeasti ja hitaasti” hän kuvaa ihmismielen toimintaa kahden eri prosessointitavan eli järjestelmän avulla.

Yksinkertaistetusti järjestelmä 1 on nopean ja intuitiivisen ajattelun järjestelmä, eikä se vaadi meiltä tietoista vaivaa. Järjestelmä 2 on analyyttinen ja harkitseva. Sen käyttö vaatii meiltä keskittymistä ja ponnistelua.

Järjestelmä 1 on kulttuurin automaattivaihde

Yrityskulttuurin vinkkelistä järjestelmä 1 on kulttuurin arkinen automaattivaihde. Se nojaa vakiintuneisiin rutiineihin ja “näin meillä on aina tehty “-ajatteluun. Se tunnistaa nopeasti sosiaaliset vihjeet ja tutut sanattomat normit, jotka parhaimmillaan vahvistavat yhteenkuuluvuutta ilman jatkuvaa analysointia.

Järjestelmä 1 mahdollistaa sekä tehokkuuden, että sokeutumisen huonoille tavoille.

Tavoitekulttuurin määrittely on järjestelmän 2 työtä

Hitaan ja harkitsevan järjestelmän 2 valjastaminen on välttämätöntä, kun yrityskulttuuria halutaan kehittää. Tavoitekulttuurin määrittely vaatii analyyttista ajattelua ja ponnistelua. Tarvittavan muutoksen tunnistaminen ja sanoittaminen käy työstä, ja työstä käy myös kulttuurin nykytilan ymmärtäminen.

Kulttuurin kehittämisen kannalta kirkas tavoitekulttuuri ja realistinen kuva nykytilasta ovat välttämättömiä. Ilman niitä kulttuurinmuutos on vailla lähtöpistettä ja suuntaa, eikä sitä ole mahdollista johtaa.

Hyvin sanoitettu ja johdettu tavoitekulttuuri rakentuu neljästä toisiaan tukevasta kokonaisuudesta:

  • Merkityksellinen missio, joka vastaa kysymykseen, miksi olemme olemassa.
  • Positiivinen ihmiskäsitys, joka näkyy luottamuksena, vastuuna ja johtamisen käytännöissä.
  • Toimintaa ohjaavat arvot, jotka mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen, tukevat päätöksentekoa ja näkyvät arjen valinnoissa.
  • Innostava visio, joka saa ihmiset mukaan ja näkemään oman roolinsa osana kokonaisuutta.

Kulttuurinmuutoksessa arki voittaa aina

Vaikka tavoitellun kulttuurin määrittely on järjestelmän 2 työtä, todellista syvään juurtunutta kulttuurinmuutosta on johdettava järjestelmää 1 silmällä pitäen.

Puhumme Leidenschaftissa arkeistamisesta: tavoitellun muutoksen pilkkomisesta toistuvien arkisten tilanteiden kokoisiksi paloiksi niin, että niistä muodostuu uusia rutiineja.

Jos muutos jää pelkästään järjestelmän 2 varaan, se vaatii jatkuvaa tietoista ponnistelua, ja arki voittaa aina. Siksi kulttuurin kehittämisessä ratkaisevaa on se, miten tavoitekulttuuri kytketään järjestelmän 1 automaattivaihteeseen. Kun toivottu suunta askel kerrallaan muuttuu rutiineiksi, tavoitekulttuuria eletään aidosti todeksi.

Voitko pelata minua paremmaksi?

Omassa tavoitekulttuurissamme korostuu jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Ei ainoastaan, koska se innostaa meitä yksilöinä, vaan koska se on meille liiketoiminnan kannalta välttämätöntä. Emme voi olla yrityskulttuurin edelläkävijöitä ilman uteliaisuutta ja vaivannäköä kehittymisen eteen.

Näin tärkeää asiaa ei ole jätetty sattuman varaan, vaan meillä on kulttuuria ja rutiinien muodostumista tukemassa rakenteita, joiden tarkoitus on varmistaa, että kehittymistä tapahtuu. Näemme esimerkiksi vaivaa sen eteen, että jokainen yrityskulttuurimuotoilija tekee vuoden varrella asiakasprojekteissa yhteistyötä mahdollisimman usean kollegan kanssa. Tämä vaihtuva yhteistyö on tehokas kehittymisen moottori, joka on tavoitekulttuurista käsin tietoisesti järjestelmää 2 käyttäen muotoiltu.

Mikä kulttuurissamme sitten edustaa järjestelmän 1 automaattivaihdetta oppimisessa ja kehittymisessä? Voitko pelata minua paremmaksi – kysymys, joka tulee meiltä rutiinilla. Pyyntö kollegalle sparrata keskeneräisen ”tekeleen” äärellä luottaen, että tavoitteena on yhteinen onnistuminen ja kehittyminen.

Nopea ja hidas ajattelu kulkevat käsi kädessä kulttuurin kehittämisessä. Kun kirkas suunta yhdistyy arjen käytäntöihin, tavoitekulttuuri ei jää paperille.


Jaana Kyllönen on kokenut yrityskulttuurin ja johtamisen kehittäjä, joka auttaa johtoryhmiä kääntämään tavoitekulttuurin konkreettiseksi toimintasuunnitelmaksi, jonka avulla muutos viedään arkeen. Uteliaisuus ja halu oppia uutta on vienyt Jaanaa eri toimialoille ja kehityskaaren eri vaiheissa oleviin yrityksiin. Tästä kokemuksesta hän ammentaa yrityskulttuurimuotoilijan työssään. 

Leidenschaft kuuluu Eezy-yhtiöihin.