Yritysmaailmassa rakastetaan vastakkainasetteluja. Kahvia vai teetä? Teams vai Slack? High-performance vai high-care? Näistä viimeisen kohdalla jakolinja on erityisen sitkeä. Vähän niin kuin seisominen pikkujoulubuffetin äärellä miettien, pitäisikö tyytyä hillittyyn salaattiannokseen vai kasata lautanen kukkuroilleen kaikkea. Mutta entä jos enää ei tarvitsisikaan valita? Jos menestyksen salaisuus piilisikin siinä, että molemmista voisi napata olennaisen, joita soveltaa hieman eri painotuksilla yrityksen kulloisenkin tilanteen mukaan.
Tähän vastaus on inhimillinen mutta tavoitteellinen yrityskulttuuri. Ja vaikka se kuulostaakin ehkä yhtä ristiriitaiselta kuin sokeriton suklaakakku tai vegaaninen pihvi, nykypäivän voittavissa yrityskulttuureissa on onnistuttu yhdistämään nämä näennäiset vastakohdat – aivan kuten aikaisemmin mainitut herkut ovat löytäneet paikkansa kauppojen hyllyiltä, kuluttajien lautasilta ja Nasdaqin päälistalta (satojen miljoonien valuaatiolla).
Eikä tämä ole vain mutuilua. Gallupin (2022) mukaan vain 21 % työntekijöistä on sitoutunut työhönsä maailmanlaajuisesti, mutta niissä yrityksissä, joissa johtajat osaavat yhdistää aidon välittämisen ja korkean tavoitetason, työntekijät eivät vain viihdy – he loistavat. Myös Googlen tutkimuksien tulokset todistavat, että parhaat johtajat eivät ole vain tehokkaita numeroiden valossa, vaan myös mestareita luomaan psykologisesti turvallisen ympäristön, joka on selittävä tekijä parempien tulosten takana (Project Oxygen, Project Aristoteles). Toisin sanoen: viimeistään nyt on aika jättää joko-tai -ajattelu historiaan, sillä menestys syntyy tasapainosta.
Mitä sekä-että -kulttuuri sitten käytännössä tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että yrityksen tavoitteet ovat korkealla ja kristallinkirkkaat niin organisaatio- kuin tiimi- ja yksilötasollakin, mutta keinoissa niiden saavuttamiseksi löytyy joustoa ja inhimillisyyttä. Palautetta annetaan säännöllisesti ja rehellisesti, mutta aina toista kunnioittaen. Virheitä ei nähdä synteinä, vaan mahdollisuuksina oppia ja tehdä asioita jatkossa entistä fiksummin ja paremmin. Vaikka odotukset ovat korkealla, työntekijöille annetaan myös tarvittavat resurssit niiden saavuttamiseksi. Työn ja vapaa-ajan tasapaino ei ole myöskään vain juhlapuheiden sanahelinää, vaan konkreettinen osa yrityksen toimintakulttuuria – eikä johtoryhmä voi puhua tästä, jos sen omat jäsenet näyttävät jatkuvasti kiireisiltä ja ärtyneiltä, uupumuksen perikuvilta.
Vaativan mutta välittävän kulttuurin synnyttäminen vaatii sekä empaattista että määrätietoista ihmisten ja asioiden johtamista. Johtajan tulee olla helposti lähestyttävä ja työntekijöitä kuunteleva, mutta samalla hänen on osattava tehdä vaikeita päätöksiä, asettaa tavoitteita ja pitää kiinni linjauksistaan. Onnistumisia juhlitaan, mutta keskinkertaisuuteen ei jäädä lepäämään. Vain tämänlaisten periaatteiden päälle rakennetuissa kulttuureissa ihmiset voivat tuntea itsensä arvostetuiksi ja samalla kokea todellista halua antaa omasta potentiaalistaan kaiken organisaationsa käyttöön synnyttäen yritykselle aitoa kilpailuetua.
Tulevaisuuden yrityskulttuureja johdetaan aitoudella
2020-luvun johtajien ei tule myöskään unohtaa, että nyt lavalle astelee Gen Z, työelämän uusi päähenkilö, joka ei niele tyhjiä korulauseita eikä suostu pelkän kulissien kiillottelun kohteeksi. He eivät kaipaa pumpulilla vuorattua työympäristöä, mutta eivät myöskään diktaattorimaista, parhaat päivänsä nähnyttä käskytyskulttuuria. He vaativat johtajilta merkityksellisyyttä, rehellisyyttä ja aitoa empatiaa. He haluavat olla ylpeitä sekä työstään että työpaikastaan.
Joten hyvä yrityspäättäjä, kun seuraavan kerran seisot yrityskulttuurin buffetpöydän äärellä, älä jää jahkailemaan. Ota kaikkea: kourallinen kunnianhimoista tavoitteellisuutta ja reilu kauhallinen välittämistä. Tämä yhdistelmä ei ole enää harvoille tarjolla olevaa luksusta, vaan se on menestyvän organisaation elinehto, perusvaatimus.
Ps. Jos aihe alkoi kiinnostaa, vaativasta mutta välittävästä yrityskulttuurista on kirjoitettu enemmän Leidenschaftin yhden perustajan, Panu Luukan, teoksessa Tulevaisuuskyvykäs organisaatio (2024).
Alisa on liiketoimintalähtöinen ja monipuolinen henkilöstöhallinnan asiantuntija, jolla on yli 15 vuoden kokemus ihmisten, hyvinvoinnin, organisaatiokulttuurien ja johtajuuden kehittämisestä. Hän on toiminut niin työterveyden kuin globaalien high-tech-startupien parissa, ja suhtautuu intohimoisesti voittavien yrityskulttuurien muotoiluun, joissa yhdistyvät tehokkuus, inhimillisyys ja tulevaisuuskyvykkyys.
Leidenschaft kuuluu Eezy-yhtiöihin.