24 faktaa suomalaisesta työelämästä

Joululahjat asiakkaille ovat kivoja. On mukavaa, kun joulupöydän viinit ja joulusuklaat löytyvät toimiston aulasta. Me emme kuitenkaan ajatelleet viettää tämän vuoden viimeisiä päiviä kiertäen asiakkaittemme toimipisteitä, jättäen viinipulloja ja konvehtirasioita yritysjohtajien lahjaröykkiön jatkoksi.

Me haluamme antaa joululahjan jokaiselle meitä seuraavalle ja intohimoisempaan työelämään sitoutuvalle johtajalle, esimiehelle ja työntekijälle. Joululahjanamme tarjoamme avaimet paremempaan ja tuottavampaan työelämään. Tulemme jakamaan yhden työelämäymmärrys-faktan joka päivä jouluaattoon asti. Saat faktat parhaiten seuraamalla meitä Twitterissä (@LeidenshcaftOy), mutta kootusti faktat löydät täältä.

Taustaa faktoillemme:

Vuonna 2017 Siqni-työntekijäymmärryskyselyymme vastasi 5 800 Suomessa työskentelevää automyyjää, tarjoilijaa, lääkäriä, pikaruokatyöntekijää, toimitusjohtajaa, patenttiasiamiestä, koodaria, palvelumuotoilojaa, esimiestä. seikkailupuistotyöntekijää tai sähkökauppiasta. Organisaatioita tutkimuksessamme oli edustettuna noin 70.

Avaamme tutkimuksemme tuloksia tarkemmin Työelämäymmärrys-aamiaisellamme 22.1 (Hotelli Glo Kluuvi). Lisätiedot ja ilmoittautumiset  tapahtumaamme löydät täältä.

24 Faktaa suomalaisesta työelämästä:

1. Peräti 74 prosenttia suomalaisista uskoo olevansa tyytyväisempiä työpaikkaansa kuin kollegansa. Me tulkitsemme tämän siten, että työpaikkojen kahvipöydissä käydyt keskustelut työelämästä, ovat mollivoittoisia. Tämä itsessään on jo melkoisen surullinen löydös ja ehdottomasti muuttamisen arvoinen asia.
2. Vain prosentti suomalaisista työntekijöistä kokee mahdollisuuden freelance-tyyppiseen työskentelyyn merkitykselliseksi työssä motivoitumisensa tai hyvinvointinsa kannalta. Vallitsevissa työelämädiskurseissa uudet työn tekemisen muodot pintaantuvat jatkuvasti. Näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä on enemmän työnantajapuolen toive, kuin työvoiman aito halu siirtyä työsuhdeperusteisesta työstä freelanceriksi.
3. Organisaation vastuullisuus on viiden merkityksellisimmän tekijän joukossa, vain seitsemälle prosentille suomalaisista työntekijöistä. Sukupuolella ei ole tässä asiassa merkitystä, iällä sen sijaan on. Tosin päinvastoin, kuin tähän astiset tutkimukset ovat väittäneet. Vastuulliseuuden merkitys kasvaa Siqni-tulosten mukaan iän kasvaessa. Alle 30 vuotiaista vain neljä prosenttia valitsi vastuullisuuden merkityksellisten tekijöiden joukkoon, kun taas 50-60 vuotiaista 10 prosenttia ja yli 60 vuotiaista peräti 19 prosenttia.
4. Organisaation ylin johto on selkeästi tyytyväisempi työpaikkaansa kuin organisaation keskijohto tai työntekijät. Siqni-tutkimuksessamme ylimmän johdon kokonaistyytyväisyys nykyiseen työpaikkaan on 86 (asteikolla 0-100), keskijohdon (sisältäen kaikki muut esimiehet) tyytyväisyys-indeksi on 76 ja työntekijöiden 74. Ero johdon ja muiden välillä on merkittävä, mutta vastaavasti ero esimiesten ja työntekijöiden välillä on yllättävän pieni. Tyytyväinen ja sitoutunut johto ei ole kenellekään huono uutinen, pikemminkin päinvastoin. Johdon hyvän ”pössiksen” pitää vain valua organisaatiossa paremmin alaspäin. Vain hyvinvoivat esimiehet voivat auttaa tiimiläisiään voimaan hyvin.
5. Omaan suoritukseen tai organisaation tulokseen sidottu palkkiojärjestelmä, on viiden merkityksellisimmän tekijän joukossa vain seitsemälle prosentille suomalaisista työntekijöistä. 
6. Mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon, on merkityksellistä joka viidennelle suomalaiselle. Sukupuolella on tässä eroa: Siqni-kyselyymme vastanneista miehistä 25 prosenttia valitsi itsenäisen päätöksenteon viiden merkityksellisimmän väittämän joukkoon, kun vastaavasti naisista vain 15 prosenttia.
7. Organisaation edustama arvomaailma on merkityksellinen vain alle 10 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Arvomaailman merkityksellisyys nousee työntekijän iän myötä alle 20-vuotiaiden kolmesta prosentista, yli 55 vuotiaiden 11 prosenttiin. Sukupuolella ei ole tässä asiassa merkitystä.
8. Mukavat toimitilat ja toimivat työvälineet ovat merkityksellisiä 13 prosentille suomalaisista työntekijöistä. On mielenkiintoista verrata tätä tulosta esimerkiksi kohtaan 3, 5 ja 7.
9. Avoin tiedonkulku työhön ja organisaatioon liittyvissä asioissa on merkityksellistä 16 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Tässä asiassa ero miesten ja naisten välissä on jo merkityksellinen. Miehistä 14 prosenttia ja naisista peräti 18 prosenttia kokevat asian merkitykselliseksi. Tämä on mielestämme varsin kiinnostava löydös, sillä yleensähän henkilöstötutkimusten löydökset keskittyvät sisäiseen viestintään liittyviin haasteisiin, mutta Siqni-tuloksen mukaan asia ei olekaan 15 tärkeimmän joukossa.
10. 17 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kokee uralla etenemisen merkitykselliseksi. Alle 30-vuotiaat kokevat (ei niin yllättäen) uralla etenemisen huomattavasti merkityksellisemmäksi (20-25 vuotiaista 25 % ja 26-30 vuotiaista peräti 29 %). Kun taas yli 40-vuotiaille uralla eteneminen ei ole enää niin tärkeää 40-45 vuotiaat 11 %, 46-50 vuotiaat 9 % ja yli 50-vuotiaat alle 5 %). Sukupuolella ei juurikaan ole tässä asiassa merkitystä.
11. Vapaus tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumatta on erityisen merkityksellistä joka viidennelle suomalaiselle. Kaikkein tärkeintä tämä on, ei kovinkaan yllättävästi, ruuhkavuosiaan viettäville, 26-45 -vuotiaille suomalaisille.
12. Organisaation innostava päämäärä ja tavoite on merkityksellinen vain 13 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Tämä on selkeästi merkityksellisempää yli 40-vuotiaille (18 prosenttia 40+ vuotiaat), kuin  30-40 vuotiaille (12 prosenttia) tai alle 30 vuotiaille (26-30 vuotiaat 9 prosenttia, 21-25 vuotiaat 5 prosenttia ja alle 20-vuotiaat 2 prosenttia.)
13. Selkeät ohjeet ja tavoitteet työlle ja toiminnalle ovat merkityksellisiä vain 12 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Tässä asiassa sukupuolella on väliä: miehistä vain 9 prosenttia kaipaa selkeitä ohjeita ja tavoitteita, kun taas naisista 16 prosenttia. Kun tätä tulosta vertaa työelämäfaktaan #6, olemme mielenkiintoisen äärellä. Nuoret (alle 25-vuotiaat) uransa alkutaipaleella olevat työntekijät kaipaavat ohjeita ja tavoitteita (alle 20-vuotiaat 25 % ja 21-25 vuotiaille 17 %) ja hieman yllättäen myös 55-60 vuotiaat kokevat ohjeet ja tavoitteet muita ikäryhmiä merkityksellisemmiksi (18 % ikäryhmä vastaajista).
14. Omia kiinnostuksia vastaavat kehitysmahdollisuudet ovat merkityksellisiä noin joka viidennelle (22 %) suomalaiselle. Siqni-tutkimuksessamme tämä tekijä on 10. tärkein. Erityisen tärkeää kehitysmahdollisuudet ovat 26-40 vuotiaille työntekijöille (28-30 %).
15. Mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan päivittäin on merkityksellistä 22 % suomalaisista. Mainintojen määrä tekee tästä seikasta tutkimuksemme yhdeksänneksi merkityksellisimmän.
16. Työpaikan varmuus ja jatkuvuus on merkityksellinen noin joka viidennelle (22 %) suomalaiselle työntekijälle. Tuskin kenellekään tulee suurena yllätyksenä se, että vastaajan ikä vaikuttaa huomattavasti tulokseen. 46-50 vuotiailla työpaikan varmuus ja jatkuvuus on neljänneksi eniten mainintoja saanut tekijä (28 %). Kun vastaavasti 31-35 vuotiailla tekijän on 13. tärkein (19 %). Sukupuolella ei ole tässä asiassa vaikutusta. Kokonaisdatassa työpaikan varmuus ja jatkuvuus on kahdeksanneksi merkityksellisin.
17. Joka neljännelle (24 %) suomalaiselle työntekijälle on erityisen tärkeää, että heillä on työympäristö, jossa he voivat olla oma itsensä. Tämä tekijä on yhtä tärkeä kaikille ikäryhmille ja sukupuolille. Kokonaisdatassa tämä tekijä on seitsemänneksi merkityksellisin.
18. Mukava ja oikeudenmukainen lähiesimies on merkityksellinen 24 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Naiset kokevat oikeudenmukaisen esimiehen selkeästi merkityksellisemmäksi kuin miehet. Naisista 31 prosenttia (3. tärkein) valitsi esimiestyön viiden merkityksellisimmän tekijän joukkoon, kun vastaavasti miehistä vain 19 prosenttia (13. tärkein). Kokonaisdatassa esimiestyö on kuudenneksi merkityksellisin.
19. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on merkityksellistä 27 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Kaikkein merkityksellisintä tämä tekijä on 26-35 vuotiaille (30 %). Sukupuolella ei ole tämä seikan osalta merkitystä.  Kaiken kaikkiaan työn ja vapaa-ajan tasapaino nousee viidenneksi eniten mainintoja saaneeksi tekijäksi.
20. 27 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kokee vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työympäristöön erittäin merkityksellisiksi. Kokonaisdatassa vaikutusmahdollisuudet nousevat neljänneksi tärkeimmäksi tekijäksi, kun ikäryhmillä 40-45 -vuotiaat (32%), 46-50 -vuotiaat  (34%), 51-55 -vuotiaat (33%) vaikutusmahdollisuudet ovat toiseksi tärkein tekijä. Vasta ikäryhmällä 26-30 vaikutusmahdollisuudet nousevat top 10 tärkeimpien tekijöiden joukkoon (sijalle 8). Sukupuolella ei ole tämän(kään) tekijän osalta vaikutusta.
21. Oikeudenmukainen palkka ja luontoisedut ovat merkityksellisimpien tekijöiden joukossa 30 prosentille suomalaisista työntekijöistä. Kokonaisdatatassa tämä tekijä on kolmanneksi tärkein. Palkan ja luontoisetujen merkitys laskee selkeästi yli 40-vuotiailla työntekijöillä.
22. Työpaikan vahva yhteishenki on toiseksi merkityksellisin tekijä suomalaisten työntekijöiden motivoitumisessa ja hyvinvoinnissa. Peräti 35 prosenttia Siqni-vastaajista valtisti vahvan yhteishengen viiden merkityksellisimmän tekijän joukkoon. Alle 25 vuotiaille vahva yhteishenki on kaikkein tärkein asia.
23. Mielekkäät työtehtävät ovat kaikkein merkityksellisin asia suomalaisille työntekijöille motivoitumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Peräti 44 prosenttia Siqni-vastaajista valitsi työtehtävät viiden merkityksellisimmän joukkoon. Valtaosassa organisaatiota tämä on se kaikkein tärkein tekijä. Aluksi ajattelimme, että jätämme tämän tekijän kokonaan pois kyselystämme, koska se päätyi aina ensimmäiseksi, joten meille se alkoi tuntua itsestäänselvyydeltä. Mutta päädyimme jättämään sen kyselyymme, jotta asiakasyritystemme johtoryhmätkin ymmärtäisivät, että kaikki mikä tapahtuu arjen työssä-itsessään, on se kaikkein tärkein juttu.
24. Tutkimiemme yritysten henkilökunnasta peräti 42 prosenttia suosittelisi työnantajaansa ystävälleen tai kollegalleen, vain 24 prosenttia ei suosittelisi. Jos kaikki organisaatiot olisivat edes tällä tasolla, tämä olisi paras joululahja, jonka suomalainen kansantalous voisi saada. Valitettavasti otantamme on tältä osin hieman vinoutunut: Meillä on liian hyviä asiakkaita. 😉

Hyvää joulua ja intohimoista uutta vuotta!

HUOM! On syytä huomata, että kun puhumme suomalaisesta työelämästä, pohjaamme väitteemme Siqni-tutkimusdataan. Tukimukseen vastanneiden Suomessa työskentelevien henkilöiden määrä (n=5 800) on moninkerroin riittävä otanta suomalaisen työväestön määrästä (n. 2,5 miljoonaa), mutta tiedostamme, että otantamme on hieman vino. Datassamme ovat yliedustettuina asiantuntijaorganisaatiot ja aliedustettuina teolliset tuotantotyöntekijät sekä rakennusala. Tiedostamme myös, että asiakkaamme ovat enemmän tai vähemmän edelläkävijöitä paremman työelämän rakentamisessa. Tutkimustuloksemme antaa uskomuksemme mukaan hieman liian ruusuisen kuvan suomalaisen työelämän tilasta. 

HUOM 2! Kun puhumme, että jokin asia on työntekijälle merkityksellinen tarkoitamme sillä sitä, että Siqni-kyselyyn vastaaja on valinnut ko. asian viiden hänelle merkityksellisimmän tekijän joukkoon. Siqni-vastaaja valitsee nuo viisi asiaa 30 vakioidun tekijän joukosta.