Esimiestyö ja työntekijäymmärrys

”Vitsi tää Antti Tuiskun elämäkerta onki ihan hyvä, voi kun se tekisi muutaman keikan nyt kun se on Vain Elämäässäkin.” Tällaisen viestin lähetin esimiehelleni Markukselle taannoin. Muistin, että Markus on fiilistellyt Anatudea jo pidempäänkin. ”Näin on, mä hankin meille koko tiimille sinne liput, jos keikkoja ilmoitetaan =)” tuli Makelta takaisin.

Tämä ei ollut esimerkki siitä, miten esimiesten pitää viedä tiimiläisiä keikoille tai huudattaa Spotifyn mimmien voimaantumislistaa toimistolla, vaan siitä, että tunnemme toisemme hyvin. Tiedämme pääpiirteittäin mitä toiselle kuuluu, pidämme yhteyksiä yllä viestimällä ja olemme (mikä tärkeintä)  kiinnostuneita toisesta. Ei sillä kanavalla tai aikatauluilla ole niin väliä, kiinnostus riittää.

Työntekijäymmärrys toimii hyvän työntekijäkokemuksen perustana. Sen kautta pystytään luomaan jokaiselle sopivia johtamisen palveluita, niitä pysytään muokkaamaan ja vaihtamaan oikeaan aikaan, voidaan jopa ennakoida tulevaa, ainakin jossain määrin.

Pienessä yrityksessä ja tiimissä työntekijäymmärrystä on suht´ helppo hankkia ja ylläpitää. Sitä tulee kuin luonnostaan, koska aikaa vietetään niin tiiviisti yhdessä ja ihmisiä on sen verran vähän, että aikaa riittää jokaiselle myös ilman erikseen sovittuja tapaamisia. Yrityksen ja tiimien kasvaessa, asiantuntijoiden tehdessä erillään töitä asiakkaalla tai etänä tai eri puolella maata tai maailmaa, on ymmärryksen kartoittamiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Tällöin saatetaan myös yrittää oikaista olettamalla asioita työntekijästä. Halutaan säästää aikaa, luetaan johtamisen kirja, joka kertoo kaiken milleniaaleista ja ajatellaan, että nuoren myyntitiimin jokaista jäsentä motivoi sama bonarijärjestelmä, ”ei tässä mitään viikkokahveja kaikkien kanssa tarvitse juoda”.

Ihmiselle merkitykselliset asiat muuttuvat myös yllättävän nopeasti, niin kuin kaikki muukin nykymaailmassa. Itselläni on kolmen vuoden aikana ollut erilaisia asiakkuuksia ja sitä kautta haasteet ja painotukset työssä ovat vaihdelleet isosti, olen kehittynyt ja kasvanut asiantuntijana, joka tarkoittaa, että tarvitsen nykyään tukea eri asioissa. Olen myös ollut pitkään Leidenschaftilla töissä, joka tarkoittaa, että esim. osaamisen kehittäminen on tarpeen päivittää erilaiseksi. Osa asioista on jo minulle tuttua kauraa ja tarve pysyä Suomen kovimmassa päässä yrityskulttuurin saralla on kova. Henkilökohtaisessa elämässä olen mm. mennyt naimisiin ja saanut lapsen. Tämä muuttaa elämän merkityksellisten asioiden listausta aika lailla. Jos Markus ja muu tiimini ei tätä tiedostaisi tai heitä ei kiinnostaisi, olisimme todennäköisesti valitettavan nopeasti yhteisen tien päässä.

Kun tiedostamme työntekijäymmärryksen tärkeyden, olemme jo pitkällä. Johtajina ja esimiehinä, kaiken kiireen keskellä, suosittaisin investoimaan tähän ihan kunnolla. Aikatauluttakaa jo valmiiksi tiimiläisten kanssa jutteluhetkiä. Pitäkää niistä jutteluhetkistä kiinni, älkääkä siirtäkö niitä. Pysähtykää tasaisin väliajoin ja haastakaa omia olettamuksianne ja mahdollisia stereotypioita, sillä niitä syntyy ihan huomaamatta aika paljon (aivot toimivat sillä tavalla ihan jo säästääkseen energiaa ja ollakseen tehokkaita). Jos ette pysty itseänne haastamaan, pyytäkää joku itseänne fiksumpi jeesiksi. Ja jos käytätte jotain työkalua, pulssia tai työntekijäkyselyä, pitäkää huoli, että työkalu on sellainen, joka varmasti tuottaa sellaista ymmärrystä, jota tarvitsette.

Yritystasolla keinot ovat erilaisia, esim. isompia tutkimuksia, kyselyitä ja haastatteluita on syytä tehdä aika ajoin. Nämä ansaitsevat kuitenkin oman bloginsa, tässä blogissa halusin keskittyä puhtaasti esimiehen ja työntekijän välisen ymmärryksen saavuttamiseen.

Jos yksi lause tähän aiheeseen liittyen pitäisi iskeä loppuun niin, se on tämä:

Jo pelkästään se, että on aidosti kiinnostunut toisesta, vie uskomattoman pitkälle.

– Johanna